Stressi on luonnollinen osa elämää, sillä sen avulla kykenemme selviämään suorituskykyisenä arjessa ja saavuttamaan tavoitteitamme. Kasaantuessaan stressi voi kuitenkin aiheuttaa monenlaisia haittaa, kuten tiedonkäsittelyn ongelmia, tunne-elämän oireita, uniongelmia sekä epämääräisiä fyysisiä oireita. Onkin tärkeää oppia tunnistamaan omat varomerkit stressiin liittyen ja kiinnittää huomiota palautumiseen.
VERKKO-projektissa stressinhallintaa katsotaan ratkaisukeskeisestä näkökulmasta – “se, mihin kiinnität huomiosi, kasvaa”. Sen sijaan, että tutkailisimme tarkasti stressin negatiivisia vaikutuksia ja mikä kaikki stressiä tuottaa, lähestymmekin asiaa toisesta näkökulmasta. Aina kaikki asiat eivät ole “ratkaistavissa”, mutta meillä on mahdollisuus löytää tavoitteita, keinoja ja voimavaroja, joiden avulla voimme päästä haasteista eteenpäin, tai jotka auttavat meitä jaksamaan tilanteessa paremmin. Yhteisesti jakamalla voimme huomata, että meillä monilla on samantyyppisiä haasteita – ja yhdessä voimme löytää keinoja niiden selättämiseksi.
Voimaa itsemyötätunnosta
Tärkeää on olla armollinen itselle ja muille – itsemyötätunto onkin asia, mitä voi, ja olisi hyvä, harjoitella. Itsemyötätunto on taito, jota meistä jokainen voi itsessään kehittää. Myönteiseen sisäiseen puheeseen kannattaa kiinnittää tietoisesti huomiota ja pyrkiä vaimentamaan kriittistä sisäistä puhetta. Koska viimeksi olet esimerkiksi antanut itsellesi myönteistä palautetta? Itseä kannattaa ja pitää kannustaa ja rohkaista – joskus tähän voi yhdistää myös kehollisen lisän antamalla itselleen voimahalin.
Jokainen meistä on viime kädessä vastuussa omasta hyvinvoinnistaan, ja se on tärkeä tiedostaa. Oletko sinä oman elämäsi laivan kapteeni, perämies vai hyttiemäntä? Entä pystytkö elämään juuri tässä hetkessä? On hyvä pysähtyä miettimään hyviä asioita juuri tässä hetkessä, jotta ei aina odottaisi vain tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvia hyviä asioita. Eletään tätä päivää ja luodaan tämän päivän teoilla haluamaamme tulevaisuutta sekä suunnataan tietoisesti energiaa hyviin asioihin.
Rentoutumisen taito
Rentoutuminen on erinomainen keino palautumiseen ja stressinhallintaan. Stressireaktio aktivoi sympaattista hermostoa, kun taas rentoutumiskeinojen avulla voidaan aktivoida parasympaattista hermostoa ja näin saada stressireaktio katkeamaan. Rentoutumisella on paljon tutkittuja hyötyjä hyvinvoinnillemme – säännöllinen rentoutuminen esimerkiksi vähentää terveysongelmia ja kipua sekä lisää myönteisiä tunteitamme, parantaa keskittymiskykyämme ja tähän hetkeen pysähtymistä.
Rentoutumisen hyödyt saamme käyttöömme, kun teemme rentoutusharjoituksia säännöllisesti pidemmän ajan – tällöin kyse ei ole pelkästään esimerkiksi television katselusta tai hyvän kirjan lukemisesta, vaikka ne mukavalta voivat tuntuakin. Rentoutuskeinoja on hyvin monenlaisia ja on hyvin yksilöllistä, mikä on kenestäkin rentouttavaa. Varsinainen rentoutuminen on opittava taito, joka vaatii tietoista harjoittelua – ja motivaatiota harjoitteluun. Rentoutumisessa on kuitenkin tärkeää, ettei harjoituksia ole tarkoitus vain suorittaa, eikä niitä voi tehdä oikein tai väärin. Harjoittelussa tärkeää on hyväksyvä asenne ja sen tiedostaminen, että joka kerta ei voi – eikä tarvitse – onnistua täydellisesti.
Mistä liikkeelle stressinhallinnassa? Anna itsellesi mahdollisuus ja kokeile rohkeasti erilaisia rentoutuskeinoja. Tänä päivänä ohjattuja harjoituksia on paljon saatavilla ilmaiseksi esimerkiksi YouTuben kautta. Muista myös, että luonnolla on tutkitusti monia hyviä terveysvaikutuksia, ja siellä oleminen on monelle hyvin elvyttävä ja palauttava kokemus. Rentoutumisen näkökulmasta luonnossa saat hengittää rauhassa ja luonnon moniaistisuus tuo mukaan kehollisen näkökulman. Annathan itsellesi luvan pitää huolta omasta hyvinvoinnistasi, olet sen ansainnut. Hyvä olosi heijastuu myös ympärillesi, ja pitämällä huolta itsestäsi lisäät myös läheistesi hyvinvointia.
Irina Katajisto-Korhonen
VERKKO-projektin työhyvinvoinnin sparraaja, psyykkisen hyvinvoinnin asiantuntija
Outi Konsell
VERKKO-projektin työhyvinvoinnin sparraaja, psyykkisen hyvinvoinnin asiantuntija
Tiina Pohjolainen-Helminen
Toimintaterapeuttiopiskelija, projektiassistentti
Lähteitä:
Katajisto-Korhonen I & Takala R. 2019. Rentoutusopas.
Virtanen A. 2021. Psykologinen palautuminen.
YTHS Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Stressinhallinta.
Mieli ry 2021. Stressin hallinta.