Korona-aika on vienyt monia tapahtumia verkkoon, niin myös hackathoneja. Turun ammattikorkeakoulun ylemmän AMK:n opiskelijat ovat kokeneet verkkohackathonit hyödyllisiksi monin tavoin. Hackathon on oppimiskokemuksena ja menetelmänä tehokas (Suominen et al. 2018), se harjaannuttaa tiimityöskentelyyn verkossa, uusien digitaalisten työvälineiden käyttöön ja yhteiskehittelyyn. Toimeksiannot ovat kiinnostavia ja tulevaisuuteen tähtääviä, ne on koettu omaa työuraa hyödyttävinä.
Hackathon on yhteiskehittelyn muoto, joka on syntynyt Yhdysvalloissa 1990-luvulla. Suomessa siitä tuli 2000-luvun alussa erityisen suosittu ICT-piireissä. Perinteisesti hackathon-tapahtuma on tiivistunnelmainen, se tapahtuu yhteisessä tilassa ja siihen liittyy kilpailullisuus. Hackathon-tiimit ratkovat sponsorin eli niin sanotun haasteenasettajan (Kallioinen 2019) toimeksiantoa. ICT-piireissä tyypillisesti sponsori tarjoaa pizzaa, energiajuomaa ja irtokarkkeja monen tunnin, jopa yön yli kestävässä, tapahtumassa. Tämän tyyppisiin hackathoneihin osallistujat ovat tyypillisesti nuoria, esimerkiksi startup-yrityksestä haaveilevia, eteenpäin pyrkiviä tyyppejä.
Turun AMK:n Master School on toteuttanut asiantuntijahackathoneja verkossa koronakeväästä 2020 lähtien kahdesti vuodessa. Tapahtumista on kerätty käyttäjäkokemuksia ja kehitelty toimiva konsepti verkkohackathonin fasilitointiin. Verkossa toteutettava hackathon vaatii teknistä osaamista, fasilitointitaitoja ja infodesign osaamista tapahtuman järjestäjiltä. Poiketen perinteisestä hackathonista ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijat edustavat eri ikäryhmiä, heillä on monipuolinen työelämätausta ja monialaista osaamista. Tutkimusten mukaan monialaiset ryhmät ratkovat kiperiä ongelmia innovatiivisemmin kuin saman alan asiantuntijoista koostuvat tiimit (Suominen et al. 2008).
Turun AMK:n Master Schoolin verkkohackathonit on toteutettu Zoomin kautta. Yhteensä 380–450 asiantuntijan massatapahtuman siirto verkkoon ei ole tapahtunut ilman panostusta. Hackathoniin osallistuvat jaetaan 50 henkilön ryhmiin. Kullakin ryhmällä on pureskeltavana toimeksianto yritykseltä tai yhteisöltä. Ryhmät jaetaan zoomissa viiden henkilön tiimeihin, jotka työskentelevät toimeksiannon parissa päivän ajan.
Päivän päätyttyä kukin toimeksiantaja saa suullisen hissipuheen tiimien tuottamana ja tiimit raportoivat ehdotuksensa myös verkossa Padledalustalle. Yritys saa siis kymmenisen ratkaisuehdotusta monialaiselta tiimiltä toimeksiantoonsa. Yritykset ovat olleet hyvin tyytyväisiä saamiinsa ideoihin (katso https://remeo.fi/hackathon-tuotti-turussa-huikeita-ideoita/).
Tämän kevään Hackathonissa VERKKO-hankkeen yrittäjät esittelevät omat toimeksiantonsa. Odotamme mielenkiinnolla, minkälaisin ideoin ja innovaatioin haasteisiin vastataan.
Myös asiantuntijoina toimivat ylemmän AMK:n opiskelijat ovat kokeneet verkkohackathonit hyödyllisiksi monin tavoin. Hackathon on oppimiskokemuksena ja menetelmänä tehokas (Suominen et al. 2018), se harjaannuttaa tiimityöskentelyyn verkossa, uusien digitaalisten työvälineiden käyttöön ja yhteiskehittelyyn. Toimeksiannot ovat kiinnostavia ja tulevaisuuteen tähtääviä, ne on koettu omaa työuraa hyödyttävinä.
Kirjoittaja VERKKO-hankkeen asiantuntija, dos. Heli Aramo-Immonen
Lähteet:
Kallioinen, K. (2019) Hackathon: Ratkaisukehittämisen ilmiö Suomessa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905027363
Suominen, A., Jussila, J., Lundell, T., Mikkola, M., Aramo-Immonen, H. (2018). Educational Hackathon. Innovation Contest for Innovation Pedagogy., XXIX ISPIM Innovation Conference – Innovation, The Name of The Game, Stockholm, Sweden, June 17-20, 2018. Proceedings of the 2018 ISPIM Innovation Conference.
Suominen, A., Jussila, J.J., Koskinen, K.U., Aramo-Immonen, H. (2008) Requisite variety of expertise in idea generation within a group. In Proceedings of ISPIM2008, International Society for Professional Innovation Management, 15–18 June, Tour, France.