Hybridityön suurimpia etuja on mahdollisuus yhdistää läsnä- ja etätyön hyviä puolia. Hybridityötä tekevä oppii pian tunnistamaan asioita, joita toimistolta kaipaa kotikonttorilla työskennellessä, ja näitä hyviä puolia voi pyrkiä tavoittelemaan työpaikalla ollessa. Vastavuoroisesti etänä työskennellessä voi nauttia kaikista hyvistä puolista, esimerkiksi työpaikalle siirtymisestä vapautunutta aikaa voi hyödyntää itselle mieluisaan tekemiseen.
Hybridityön etuja ja haasteita tunnistettiin Miten Suomi voi? -tutkimuksessa, jossa tutkittiin työssäkäyvän väestön työhyvinvointia jo ennen Covid-19-aikaa sekä sen aikana (2019–2021). Haasteiksi todettiin muun muassa paljon etätyötä tekevien, erityisesti yksin asuvien työhyvinvoinnin heikentyneen Covid-19-aikana yksinäisyyden kokemisen ja masennusoireiden lisääntymisen takia. Tämä vahvistaa tarvetta osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemiseen, mikä tulisi erityisesti huomioida hybridityön yleistymisen johdosta kaikissa työpaikoissa.
Yhdessä aidosti läsnä vai vain työskentelyä samassa tilassa
Miten sinä koet yhteisöllisyyttä virtuaalitilassa työskennellessä? Hybridityöstä käytävissä keskusteluissa kuulee usein puheenvuoroja kameran käytöstä. Virtuaalisissa työskentelytiloissa samanaikaisesti työskenneltäessä on usein taustalla halu tavata ja olla läsnä, yhdessä tehtäviä edistäen ja reflektoiden. Jos läsnäoloa pyrkii saavuttamaan puhumalla mustalle seinälle ja kamerat suljettuina, voi kokemus aidosta läsnäolosta jäädä vajaaksi. Muistan kuulleeni kysymyksen “Onko se edes mikään yhteinen tila, jos kaikki puhuvat mustalle seinälle?” kun olemme sopineet yhdessä pelisääntöjä tiimin virtuaaliselle työskentelylle. Avain erilaisiin läsnäolon kokemuksiin lieneekin siinä, millainen työskentelytapa yhdessä on valittu, ja sama virtuaalinen kohtaamisalusta voi luoda hyvin erilaisia kokemuksia riippuen siitä, miten sitä käytetään.
Millaisia kokemuksia sinulla on osallistumisista hybridikokouksiin? Tai hybriditiimin luotsaamisessa kohti yhteisiä työn tavoitteita? Yhtäläisen ja tasavertaisen yhteyden luominen hybridikokouksissa virtuaalitiloissa ja paikan päällä olevien kanssa ei ole itsestäänselvyys, vaan vaatii ennakoivaa suunnittelua ja uudenlaista osaamista. Tästä kokemuksia erään kansainvälisen projektin hybridikokouksesta.
Hybridiä yhteisöllisyyttä opetellen – kokemuksiamme hybridityön haasteista
Olimme työskennelleet kansainvälisessä projektissa jo melkein kaksi vuotta ja tavanneet tiimiläiset kasvokkain tämän kahden vuoden aikana kaksi kertaa. Projektityölle tyypillisesti tiimi oli koottu vain tätä kyseistä projektia varten, ja yhteistyötä oli toteutettu pääasiassa virtuaalisia välineitä käyttäen. Tiimi oli tottunut sujuvaan yhteistyöhön tarjolla olevia virtuaalisia työvälineitä hyödyntäen, ja olimme pääasiassa työskennelleet asynkronisesti tai koko tiimi samanaikaisesti virtuaalikokouksissa. Kyseessä on siis perin tyypillinen kansainvälisen projektin toteutustapa.
Koronatilanteen äkillisten tilannemuutosten vuoksi yksi tärkeä kokous järjestettiin hybridinä. Noin kolmasosa tiimistä matkusti Liettuan Kaunakseen, ja muu tiimi osallistui kokoukseen eri puolilta Eurooppaa. Kaksipäiväisen kokouksen puheenjohtaja oli nyt uuden edessä. Miten olla läsnä tiimiläisille paikan päällä Kaunaksessa, samalla osallistaa ja olla läsnä etäyhteyksien päässä oleville? Miten johtaa tiimin työskentelyä samalla tukien osallistujien läsnäoloa ja kuulluksi tulemista?
Hybridikokouksen tavoitteet saavutettiin projektin toiminnan näkökulmasta. Mutta entä läsnäolo ja kuulluksi tuleminen? Jäimme hybridikokouksen jälkeen pohtimaan lukuisia käytännön asioita, joita olisimme voineet tehdä toisin tukeaksemme tiimiläisten yhteistä työskentelyä. Olisi pitänyt jakaa kokousjärjestelyiden vastuuta paremmin, jotta yhdessä käsiteltävät asiat olisivat olleet visuaalisesti näkyvillä kaikille osallistujille tasapuolisesti. Jakamalla vastuuta olisimme voineet paremmin reagoida etäällä olevien puheenvuoropyyntöihin ja näin saada etänä oleville tiimiläisille tunteen kuulluksi tulemisesta. Organisoimalla ja ennakkoon sopimalla olisimme olleet myös enemmän läsnä niille, jotka olivat fyysisesti läsnä Kaunaksessa.
Virtuaaliset kokoukset ovat jo hyvin arkipäiväistä työntekoa usealla työpaikalla, mutta hybridityön käytännöt ovat arjessa vasta kehittymässä. Verkko-projektissa yhtenä tavoitteenamme on kehittää ja vahvistaa hybridityön johtamisen käytänteitä ja löytää toimivia ratkaisuja työyhteisöjen arkeen.
Marion Karppi, työhyvinvoinnin asiantuntija ja Verkko-hankkeen projektipäällikkö
& Anu Granberg, työhyvinvoinnin asiantuntija