Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan niin terveyttä, turvallisuutta, hyvinvointia ja työtä kuin sen mielekkyyttä. Se vaikuttaa työssä jaksamiseen, lisää työn tuottavuutta ja siihen sitoutumista sekä vähentää sairauspoissaoloja.
Työhyvinvointia voidaan ylläpitää monin eri keinoin ja siihen liittyvät niin johtaminen, työajat kuin kokemus työn hallittavuudesta. Mutta myös elintavoilla, kuten ravitsemuksella, on oma merkittävä roolinsa.
Fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ravinnosta
Ravitsemus on yksi terveen elämän kulmakivistä, sillä se vaikuttaa niin fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteen. Sen avulla voi itse vaikuttaa siihen, miten voi.
Hyvä ravitsemus auttaa myös ylläpitämään kokonaisvaltaista työhyvinvointia. Säännölliset, ravitsevat ateriat tukevat työssä jaksamista ja edistävät hyvinvointia sekä vaikuttavat vireystilaan ja työkykyyn.
Ravitsemuksella on keskeinen rooli terveysongelmien synnyssä. Työntekijän ikääntyessä kroonisten kansansairauksien riski kasvaa ja erityisesti silloin terveelliset ruokailutottumukset auttavat sairauksien ennaltaehkäisyssä.
Ravitsemus auttaa terveyden ylläpitämisessä, työkyvyn säilyttämisessä ja ennaltaehkäisee samalla ennenaikaista eläköitymistä. Näin ollen se auttaa pienentämään sairauksien sekä yhteiskunnalle että työnantajalle aiheuttamia kustannuksia.
Terveellinen lounas vaikuttaa sairauspoissaoloihin, työssä viihtymiseen, työn sujuvuuteen ja työn tuloksiin. Riittävä syöminen ja pehmeät rasvat, kuten kasviöljyt, pähkinät ja siemenet, on yhdistetty mielen hyvinvointiin. Suoliston hyvinvointiin ei vaikuta vain se, mitä syödään, vaan aivot myös viestivät suolistolle – näin ollen esimerkiksi stressi vaikuttaa suoliston toimintaan.
Lounas tarjoaa tauon keskelle työpäivää. Sen aikana voi levähtää ja päästä hetkeksi irti työasioista. Kiireisenä työpäivänä yksin vietetty lounashetki voi tuntua palauttavalta.
Lounaalla työkavereiden kanssa käytyjen keskustelujen aikana on mahdollisuus tulla kuulluksi, saada ja antaa tukea sekä jakaa iloja ja huolia. Ruokailun aikana voi myös saada vinkkejä ja neuvoja työhön liittyen. Tämä kollegoilta saatu tuki lisää hallinnan tunnetta omasta työstä.
Työnantajalla on velvollisuus tukea työhyvinvointia. Ravitsemukseen liittyen se voi tarkoittaa riittävien välipalataukojen mahdollistamista tai esimerkiksi vuorotyössä ateriarytmiin liittyvien haasteiden huomioimista.
Jos työpäivän jälkeen väsyttää, on hyvä pysähtyä miettimään, onko päivän aikana tullut syötyä ja juotua riittävästi, onko kuitujen saanti ollut riittävää ja onko työpäivään sisältynyt palauttavia mikrotaukoja.
Säännöllinen, riittävä, monipuolinen ja salliva
Niin fyysistä kuin psyykkistä terveyttä edistävän syömisen kulmakiviä ovat säännöllisyys, riittävyys, monipuolisuus ja sallivuus. Säännöllinen syöminen tarkoittaa noin 3–5 tunnin mittaisia ateriavälejä. Se helpottaa nälän ja kylläisyyden tunteita sekä mielitekoja, kun nälkä ei pääse kertymään liian suureksi.
On hyvä muistaa, että aterioiden paikkaa voi tarpeen tullen vaihtaa. Jos esimerkiksi harrastus niin vaatii, päivällisen voi syödä viimeisenä ja iltapalan sen tilalla.
Lautasmalli ja ruokapyramidi auttavat riittävyyden ja monipuolisuuden määrittelyssä. Annoskoko määritellään oman tarpeen mukaan, mutta lautasmalli täydennettynä ruokajuomalla ja leivällä toimii hyvänä ohjenuorana. Monipuolisuuden pohtimisen apuna voi käyttää ruokapyramidia. Kannattaa miettiä, miltä oma ostoskori näyttää: voisiko sitä täydentää esimerkiksi marjoilla tai vihanneksilla?
Sallivuus, joustavuus, on kaiken ydin. Se tukee sekä fyysistä että psyykkistä kehitystä ja terveen ruokasuhteen kehittymistä. Vaikka ympäristömme ei useinkaan tue sallivaa syömistä, on se merkittävä osa terveellistä elämäntyyliä. On tärkeää nauttia ruoasta ilman syyllisyyttä.
Suoliston hyvinvoinnista kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin
Suolistomikrobit ovat suolistossa eläviä bakteereita – probiootit ovat esimerkiksi suoliston hyödyllisiä bakteereita. Suolistomikrobisto on osa suoli-aivoakselia, joka on suoliston ja keskushermoston muodostama toiminnallinen kokonaisuus, jossa viestit kulkevat sekä suolistosta aivoihin, että toisin päin.
Suoliston mikrobit muun muassa pilkkovat hiilihydraatteja, auttavat vitamiinien imeytymisessä ja edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Suolistomikrobit voivat vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin, sillä esimerkiksi mielialaan vaikuttavia serotoniinia ja dopamiinia tuotetaan myös ohutsuolen mikrobien avulla.
Mutta miten suoliston hyvinvointiin – ja sitä kautta omaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin voi vaikuttaa? Ravitsemuksen näkökulmasta kannattaa suosia kuituja sisältävää monipuolista ruokavaliota, fermentoituja ruokia (kuten piimä, jogurtti, hapankaali), säännöllisyyttä sekä rauhallista ruokailutahtia.
Yleisesti ottaen suomalaisten kuidun saanti on suosituksiin nähden liian vähäistä. Työhyvinvoinnin verkostot -osallistujien kanssa otimme seurantaan, saammeko viikon aikana syötyä 30 eri kasvisperäistä tuotetta suoliston hyvinvoinnin tukemiseksi. Olisiko siinä sinullekin pieni kokeilu tähän alkavaan syksyyn?
Irina Katajisto-Korhonen
VERKKO-projektin työhyvinvoinnin sparraaja, psyykkisen hyvinvoinnin asiantuntija
Outi Konsell
VERKKO-projektin työhyvinvoinnin sparraaja, psyykkisen hyvinvoinnin asiantuntija
Tiina Pohjolainen-Helminen
Toimintaterapeuttiopiskelija, projektiassistentti
Lähteet:
Hynynen, A.; Hopia, A.; Uimonen, H.; Pitkäkoski, T.; Aaltojärvi, I.; Paakki, M. & Kontukoski, M. 2018. Ei ainoastaan leivästä. Ruoka, kokemus ja moniaistisuus. Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laboratorio. Viitattu 23.8.2022. https://trepo.tuni.fi//bitstream/handle/10024/128493/ Ei_ainoastaan_leiv_st_.pdf?sequence=1
Ristimäki, M. 2022. Hyvinvointia ja jaksamista edistävä ravitsemus. Asiantuntijaluento Turun ammattikorkeakoulun VERKKO-projektin Työhyvinvoinnin verkostot – uutta virtaa jaksamiseen ja hyvinvointiin -palvelussa 3.3.2022.
Ruokavirasto 2022. Työikäiset. Terveyttä edistävä ruokavalio. Ravitsemuksella hyvinvointia. Eri väestöryhmien ravitsemuksen edistäminen. Päivitetty 16.5.2022. Viitattu 15.8.2022. https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemuksella-hyvinvointia/eri-vaestoryhmien-ravitsemuksen-edistaminen/tyoikaiset/
Sosiaali- ja terveysministeriö n.d. Työhyvinvointi. Vastuualueet. Työelämä. Viitattu 15.8.2022. https://stm.fi/tyohyvinvointi
Sydänmerkki n.d. Lounas työhyvinvoinnin edistäjänä. Ammattikeittiöt. Hyvä ruoka kuuluu kaikille. Viitattu 15.8.2022. https://ammattilaiset.sydanmerkki.fi/ammattikeittiot/hyva-ruoka-kuuluu-kaikille/lounas-tyohyvinvoinnin-edistajana/
Terveen elämän salaisuudet 2021. Jakso 3: Ruoka. How to Live Younger? Julkaistu 1.8.2022. Viitattu 18.8.2022. https://areena.yle.fi/1-50995094
Työterveyslaitos 2018. Syödään yhdessä! Yhteinen ruokailu tukee sekä työtä että terveyttä. Ajankohtaista. Blogi. Julkaistu 5.2.2018. Viitattu 23.8.2022. https://www.ttl.fi/ajankohtaista/blogi/syodaan-yhdessa-yhteinen-ruokailu-tukee-seka-tyota-etta-terveytta
Työterveyslaitos n.d. a. Työhyvinvointi ja työkyky. Teemat. Viitattu 15.8.2022. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky
Työterveyslaitos n.d. b. Ruoka ja juoma auttavat palautumaan. Teemat. Työhyvinvointi ja työkyky. Elintavat. Nyt laitetaan kroppa ja nuppi kuntoon! Viitattu 15.8.2022. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/elintavat/nyt-laitetaan-kroppa-ja-nuppi-kuntoon/ruoka-ja-juoma-auttavat-palautumaan
Kuva: Pixabay