Yrittäjälle, jolla on uniikki liikeidea ja kova pöhinä päällä, voi talouden hallinta paperitöineen olla pakkopullaa. Ulkoinen laskentatoimi on lakisääteistä ja vaikka se usein onkin ulkoistettu tilitoimistolle, on viimekädessä yrittäjä itse vastuussa lain edessä. Tämän takia talouden hallintaan kannattaa perehtyä itse ja ottaa terminologia ja laskelmat haltuun.
Vallitsevassa maailmantilanteessa, jonka kaltaista emme ole kokeneet vuosikymmeniin, on kustannuslaskenta arvokasta osaamista. Inflaatio, korkojen äkillinen nousu ja energian hinta heijastuvat koko maailmantalouteen. Kulutus hidastuu ja kukkaron nyörejä pidetään tiukalla. Pienyrittäjän yleisin virhe on kustannusten aliarviointi ja myynnin määrän yliarviointi. Oman tuotteen ja palvelun hinnoittelu on vaikeaa. Markkinalähtöisessä hinnoittelussa luisuu helposti myymään omaa asiantuntijuuttaan, osaamista ja taitoja puoli-ilmaiseksi.
Kolikolla on aina kaksi puolta. Vaikka tuote tai palvelu tulee hinnoitella niin, että se kiinnostaa asiakkaita, myös kustannukset on katettava. Markkinalähtöinen hinnoittelu ei siis pelkästään riitä. Rinnalla kannattaa kuljettaa katetuottolaskelmaa ja pitää mielessä kiinteiden kulujen muutos nykytilanteessa. Perinteisesti vakaat kulut esim. vuokrat, energia ja kuljetuskustannukset ovatkin nyt muutoksessa.
Yrittäjän kannattaa pysähtyä ja miettiä erilaisia skenaarioita. Skenaariot ovat vaihtoehtoisia todellisuuksia. Käytännössä siis erilaisia skenaariota voisivat olla vaikka seuraavat:
- myynnin määrä pysyy ennallaan ja kustannukset nousevat 15%
- lisään myynnin määrää kattaakseni kulut. Paljonko myyntiä tulee lisätä?
- korotan tuotteen hintaa kattaakseni kulut. Paljonko hintaa voi nostaa?
- muutan kustannusrakennetta kattaakseni kulut. Miten kustannuksia voisi vähentää?
- kustannukset nousevat ja myynti pienenee
- ratkaisumalli…
- ratkaisumalli…
- kustannukset nousevat ja myynti kasvaa
- ratkaisumalli…
- ratkaisumalli…
- jne…
Tällaisen skenaariopohdinnan kautta pystyy ennakoivasti miettimään ratkaisumalleja uusiin tilanteisiin.
Investointipäätöksen edessä ennakointia voi edesauttaa reaalioptioajattelun avulla. Reaalioptiolla tarkoitetaan varautumista käytännössä tulevaisuuden skenaarioihin. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa muuntuva työtila. Kysynnän kasvaessa hallitilaa tai vaikkapa parturin tuoleja, voidaan ottaa käyttöön. Muuntuvia tiloja voi kysynnän laskiessa vuokrata ulkopuoliselle tai muuttaa niiden käyttötarkoitusta.
Nykyään on muotia puhua resilienssistä eli kimmoisuudesta. Tällä tarkoitetaan kykyä joustaa ääritilanteissa ja kykyä palautua ääritilanteen jälkeen. Jatkuva jousto ei ole toivottu tilanne, eritoten pienyrittäjälle, joka usein itse joustaa. Se on kuluttavaa ja palautuminen on kerta kerran jälkeen vaikeampaa. Liiketoiminnassa ennakoinnilla pyritään tiedostamaan jouston tarve etukäteen ja myös suunnittelemaan palautuminen. Joustoa saatetaan lisätä hetkellisillä ylitöillä ja esim. vuokratyövoiman käytöllä. Omasta jaksamisesta tulee aina muistaa pitää huolta!
Kirjoittaja VERKKO-hankkeen asiantuntija, dos. Heli Aramo-Immonen