Hyvinvointitavoitteista haaveilu ja niin sanottujen hyvinvointilupausten tekeminen on helppoa, mutta matka niitä kohti, niiden saavuttaminen, saati niissä pysyminen, ovatkin asia erikseen. Moni varmaankin tunnistaa joskus todenneensa tai kuullensa jonkun toisen suusta että, ”tarttis tehdä jotain”. Moni on jopa kirjannut kalenteriinsa lupauksen muutoksesta ja tavoitetilasta, mutta on syystä tai toisesta jäänyt lupauksestaan. Tosielämässä vain murto-osa muutoslupauksen tehneistä todella pääsee tavoitteeseensa.
Hyvä tavoite on SMART
Hyvä ja toimiva työkalu tavoitteiden asettamiseen on moderniin motivaatiopsykologiaan perustuva SMART-työkalu, joka auttaa laatimaan yksilöllisiä, konkreettisia ja tarkoituksenmukaisia tavoitteita. Se on käytännönläheinen apu ja tuki muutoksen aloittamisessa, ylläpitämisessä ja seurannassa, oli kyseessä sitten esimerkiksi liikunnan lisääminen tai palautumisen parantuminen, kuten monella VERKKO-hankkeen osallistujistamme. Työkalu auttaa jäsentämään tavoiteltavan asian sellaiseen muotoon, että sen saavuttaminen on mielekästä ja ylipäänsä mahdollista.
Kuva 1. SMART-periaatteella asetettu tavoite on selkeä, mitattavissa oleva, aikaan sidottu, realistinen ja tavoittelemisen arvoinen.
Ajatellaan esimerkiksi henkilöä, jonka tavoitteena on lisätä kestävyysliikuntaa. Kestävyysliikunnan lisääminen on sinänsä erinomainen tavoite ─ todetaanhan UKK:n liikkumisen suosituksissakin, että jokaisen aikuisen tulisi sisällyttää sydämen sykettä kohottavaa liikuntaa viikkoonsa joko reippaasti ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa TAI rasittavasti ainakin 1 tunti ja 15 minuuttia. Tässä muodossa tavoitteesta on kuitenkin vielä matkaa konkretiaan.
SMARTisti muotoille tavoitteen voisi jäsentää seuraavasti:
Selkeä – Selkeyttä tavoitteeseen tuo esim. liikuntamuodon konkretisoiminen sekä suunnitelma sen toteuttamisesta. Esimerkiksi työmatkapyöräily (30 min) reippaasti polkien kolme kertaa viikossa on selkeä ja konkreettinen tapa harjoittaa kestävyyskuntoa.
Mitattavissa – Mitattavuutta tavoitteeseen tuovat alku-, väli- ja lopputilanteiden kartoitus, esimerkiksi polkupyörällä tehtävä kestävyystesti, jonka avulla kestävyyskunnon tila voidaan arvioida. Pyöräilykertojen kirjaaminen kalenteriin ja seuranta viikkotasolla auttaa pysymään tavoitteessa.
Aikaan sidottu –Tavoitteen sitominen aikaan auttaa siinä, että tavoitteen saavuttamiseen varataan riittävästi aikaa. Edellä kuvatun esimerkkihenkilön kestävyyskunnon parantumiselle kannattaisi varata aikaa kolme kuukautta, jotta kestävyyskunnon eli hapenottokyvyn parantuminen ja sen edellyttämät fysiologiset muutokset ovat ylipäänsä todennettavissa.
Realistinen – Realistinen tavoite on asetettu niin, että se on saavutettavissa yksilön resurssit, ympäristö ja elämäntilanne huomioiden, esim. tässä pyöräiltävän työmatkan pituus on oltava kohtuullinen, pyöräilijän kuntotasoon ja käytettävissä olevaan aikaan suhteutettuna. Lisäksi viikkoon on hyvä jättää tilaa päiville, jolloin pyöräily ei syystä tai toisesta onnistu tai huvita.
Tavoittelemisen arvoinen – Kaikki lähtee liikkeelle siitä, mikä on muutoksen tavoittelijan mielestä mielekästä ja merkityksellistä! Esim. tässä tapauksessa tavoittelemisen arvoiseksi tavoitteen voisi tehdä tieto siitä, että kestävyyden parantuminen edesauttaa töistä palautumista ja tuo sitä kautta lisää jaksamista arkeen. Toiselle ajatus hyvän pyöräilykunnon mahdollistamasta kesäisestä pyörälomasta saaristossa voi toimia moottorina. Kolmannella taas tieto rahan säästymisestä työmatka-autoiluun verrattuna voi olla tärkeä syy kulkea tavoitetta kohti.
Tavoitteet Verkko-hankkeen fyysisen hyvinvoinnin ryhmän navigaattorina
Verkko-hankkeen fyysisen hyvinvoinnin ryhmässä monella osallistujilla on ollut tavoitteena mm. työssäjaksamisen parantuminen sekä terveellisten elämäntapojen juurruttaminen osaksi arkea. Osallistujia on tuettu muutosmatkalla edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti mm. tarjoamalla mahdollisuus osallistua terveyskunnon tilaa kartoittaviin terveyskunnon alku- ja loppumittauksiin sekä firstbeat-hyvinvointianalyyseihin. Mittauksista saatuja tuloksia on hyödynnetty yksilöllisten SMARTien tavoitteiden asettamisessa sekä niiden toteutumisen seurannassa. Yhteisissä työpajoissa ja työpajojen välillä osallistujille jaettujen mini-interventioiden avulla on niin ikään navigoitu kohti tavoitteita. Työhyvinvoinnin sparraajat ovat keskustelun kautta auttaen kirkastamaan osallistujien tavoitteita, jakaneet tietoa ja vinkkejä, sekä toteuttaneet toiminnallisia lajikokeiluja. Tärkein tekijä matkalla tavoitteeseen ovat kuitenkin olleet matkakumppanit eli mukana kulkeneet verkkolaiset!
Afrisa Kapella
VERKKO-projektin työhyvinvoinnin sparraaja, fyysisen hyvinvoinnin asiantuntija
Lähteet:
Liikkumalla terveyttä – askel kerrallaan. Viikoittainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille. UKK-instituutti, 2019. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/aikuisten-liikkumisen-suositus/.
Kuva: Pixabay