Hybridityö tarjoaa parhaimmillaan arkeen joustavuutta ja mahdollisuuden parempaan työn ja henkilökohtaisen elämän tasapainoon. Mitä jos työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät? Mitä jos tuntuu, että työt kulkevat aina mukana? Työn ja vapaa-ajan rajojen selkeyttäminen on kokemusten mukaan ensimmäiseksi taklattava asia.

Miten rajata työpäivän alkamista ja loppumista? Entä millaisia rajanvetoja itse työpäivään voi sisältyä palautumisen näkökulmasta?

Tässä muutamia vinkkejä rajojen piirtämiseen:

  • Aseta selkeät rajat työn ja vapaa-ajan välille ja anna sen näkyä kalenterissasi ja toiminnassasi.
  • Ole tavoitettavissa vain yhteisesti sovittujen raamien sisällä.
  • Luo selkeät rutiinit työpäivään ja vapaa-aikaan: aikatauluta tauot, liikunta ja muut palautumista edistävät aktiviteetit päivääsi.
  • Tee tietoisia siirtymiä: voit tehdä autossa kotimatkalla jonkin mieltä rentouttavan harjoituksen, hengitellä syvään tai kuunnella hyvää musiikkia. Jos päivä päättyy kotona: astu ovesta ulos ja kävele muutama minuutti takaisin ”töistä kotiin ja vapaalle”.
  • Sulje työvälineet ja keskity rentoutumiseen ja vapaa-ajan aktiviteetteihin työpäivän jälkeen.

Anna työstä irtautumisen edistää palautumista

Työajalla niin sanotut mikrotauot ovat merkityksellisiä palautumisessa. Niin kehon kuin aivojenkin kannalta pienikin irtautuminen työstä on hyödyllistä. Aktiivinen tauko palvelee aina sekä kehoa että mieltä, mutta rentoutumiselle, kevyemmälle juttelulle ja ihan vain hetken hengähdykselle on myös paikkansa.

Vinkkejä niin työ- kuin vapaa-ajalle työstä irtautumiseen:

  • Pidä taukoja säännöllisesti. Tauot auttavat palautumaan ja lisäävät keskittymiskykyä.
  • Hyödynnä liikettä: liikkeen tiedetään olevan kaikkia aivoalueita aktivoivaa, joten aivoille se on erityisen arvokasta välipalaa ja koko keho iloitsee samalla. Liikkuminen edistää muun muassa luovaa ajattelua.
  • Nauti luonnosta: hyödynnä erityisesti etätyöpäiviä kävelemällä tai viettämällä aikaa ulkona luonnossa. Raitis ilma ja luonnon äänet auttavat rentoutumaan ja latautumaan. Myös työpaikalla ollessa kannattaa vaikka kiertää korttelin ympäri tilaisuuden tullen.
  • Hyödynnä hybridityön joustavuutta: etätyöskentely voi tarjota joustavuutta palautumiseen. Käytä hyväksi tätä mahdollisuutta nukkumalla hieman pidempään, liikkumalla aamuisin tai nauttimalla rauhallinen aamiainen ennen työpäivän aloittamista. Nauti valinnan mahdollisuudesta!
  • Sosiaalinen tuki ja läheiset ihmiset ovat tärkeitä palautumisen kannalta. Pidä yhteyttä ja vietä aikaa perheen, ystävien ja muiden läheisten kanssa. Ja muista: työssäkin saa olla rentoa sosiaalista aikaa työkavereiden kanssa!

Miten kokouskäytänteet voivat tukea palautumista?

Onko kalenterisi täynnä tunnin kokouksia? Vai ovatko ne esimerkiksi 45 tai 55 minuutin mittaisia niin, että väliin mahtuu pieniä taukoja ja siirtymisiä – ovat ne sitten aktiivisia tai vähintäänkin aiheesta toiseen ajatuksissa rauhassa siirtymistä?

Usein arjen hybriditapaamiset vaativat virtuaalista läsnäoloa yhteisellä alustalla ja aktiivista osallistumista jokaiselta. Jos tapaamisen luonne ei tällaista vaadi, kannattaa tarttua kävelykokouksen mahdollisuuteen.

  • Aikatauluta esim. 25, 45 ja 55 minuutin mittaisia tapaamisia, jolloin jätät tilaa tauoille ja siirtymisille.
  • Pidä kävelykokouksia aina kun mahdollista. Esimerkiksi kahdenkeskiset palaverit voivat tilannekohtaisesti soveltua mainiosti kävellen pidettäviksi. Liike ja raitis ilma virkistävät ajattelua.

Vinkkejä palautumiseen löytyy monesta näkökulmasta. Tähän on pyritty poimimaan muutamia erityisesti hybridin työn näkökulmasta. Luonnollisesti riittävä uni ja hyvälaatuinen ravinto tukevat energistä arkea näiden vinkkien lisäksi.

Onko sinulla omia hyviä vinkkejä palautumiseen? Muistathan jakaa niitä kollegoille!

Anu Granberg
VERKKO-projektin työhyvinvoinnin asiantuntija

Lähteitä:

Boijer-Spoof, K., Ilmivalta, R. 2021. Etätyön hyvinvointiopas. Bazar.

Grzegorczyk, M., M. Mariniello, L. Nurski and T. Schraepen (2021) ’Blending the physical and virtual: a hybrid model for the future of work’, Policy Contribution 14/2021, Bruegel. 

Hansen, A. 2020. Aivovoimaa – näin vahvistat aivojasi liikunnalla. Atena.

Kokkonen, J. 2019. Liikunta pistää kaikkiin aivojen hermoverkkoihin vipinää ja liikettä. Liikunta & Tiede 56(4): 4–7.

TYÖ2030. Työhyvinvoinnin edistäminen hybridityössä 22.6.2021. Fast Experts Teams. TYÖ2030. Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma.