Läheisyys ja yhteys toisiin on yksi tärkeimmistä perustarpeista, ja ihmissuhteet ovatkin merkittäviä hyvän ja merkityksellisen elämän kannalta. Sosiaaliset tukiverkot vaikuttavat positiivisesti terveyteen, sillä ne tarjoavat emotionaalisia ja käytännöllisiä voimavaroja. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus, johon liittyvät luottamus ja kunnioitus, suojelee terveyttä.
Sosiaaliset suhteet toimivat puskurina monenlaisia sairauksia vastaan, ja sosiaalinen yhteys onkin aivoille ja mielelle välttämätöntä. Sosiaalinen kanssakäyminen edistää aivojen hyvinvointia aktivoimalla muistin toimintaa ja ylläpitämällä psyykkistä hyvinvointia. Samalla se auttaa stressinhallinnassa ja masennuksen ehkäisyssä. Aivoissa syntyy aktiivisen sosiaalisen kanssakäymisen seurauksena uusia hermosolujen yhteyksiä, jolloin aivot ovat vastustuskykyisemmät esimerkiksi muistisairauksille.
Työpaikan ihmissuhteet tarjoavat tukea ja turvallisuudentunnetta. Kokonaisvaltaiseen psykologiseen palautumiseen keskittyvä DRAMMA-malli (josta kerroimme jo aiemmassa blogissamme palautumiseen liittyen) yhteenkuuluvuuden merkitystä. Toiminta, joka mahdollistaa porukkaan mukaan pääsemisen ja yhteisöllisyyden kokemisen, tuntuu mielekkäältä ja on itsessään palkitsevaa – sillä on myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin. Yksinkertaisimmillaan kyse on tarpeesta tulla nähdyksi ja kuulluksi.
Sosiaalinen tuki muutosta tukemassa
Terveyskäyttäytymisellä on pidemmällä tähtäimellä merkittävä vaikutus omaan terveyteen. Sillä tarkoitetaan terveyteen liittyviä tottumuksia ja rutiineja, joihin vaikuttavat muun muassa tiedot ja taidot, asenteet, odotukset, sosiaaliset normit ja pystyvyyden tunne. Kun tavoitellaan muutosta, on sosiaalinen tuki tärkeää. Sitä voivat tarjota läheisten ihmisten lisäksi esimerkiksi työyhteisö ja vertaisryhmät. Kannustaminen on tunnetuin ja käytetyin terveyskäyttäytymisen tukemisen tapa. Myös kuunteleminen on tärkeää.
Työelämässä työyhteisöltä saatava sosiaalinen tuki on merkittävä voimavaratekijä. Tämä sosiaalinen pääoma syntyy yhteisöllisyyden ja yhteisön jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa, hyvän johtamisen ja toimivan työyhteisön seurauksena. Se toimii puskurina stressin negatiivisia vaikutuksia ja huonoja elintapoja vastaan. Sosiaalinen pääoma on osa työhyvinvointipääomaa, joka kehittyy myös erilaisissa verkostoissa. Parhaimmillaan työhyvinvointipääoma mahdollistaa työntekijän muutoskykyä.
VERKKO-hankkeessa kokemukset tähän mennessä allekirjoittavat mainittuja ilmiöitä. Vertaistuki on ollut merkittävässä roolissa omien muutosten ja tavoitteiden saavuttamisessa niin hankkeen tapaamisissa kuin työpaikoillakin. Hankkeessa on erityisesti työyhteisöjen sisällä verkostoiduttu vahvemmin, mikä on tukenut yhteisöllisyyden vahvistumista työpaikoilla ja yksilöiden hyvinvointitavoitteiden toteutumista.
Verkostoista tukea palautumiseen
Poimimme sinulle TOP 5 -listan OLLAPPA-hankkeen palautumisen viikkokalenterista erityisesti sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja tukeen liittyen.
- Viikon 7 vinkki: Jaa työkavereillesi vinkki, kuinka irrottaa ajatukset työstä työpäivän päättyessä.
- Viikon 10 vinkki: Soita ystävälle, sukulaiselle tai tutulle ja vaihda kuulumisia työpäivän jälkeen.
- Viikon 27 vinkki: Ota työkaveri mukaan taukojumppaamaan. Venytelkää tai aktivoikaa kehoa.
- Viikon 40 vinkki: Pyydä työkaveri kahville tai soita kollegalle ja kysy kuulumisia.
- Viikon 49 vinkki: Ole työkaverille saavutettavissa ja kiitä kaveria saamastasi tuesta ja avusta.
Tästä linkistä pääset tarkastelemaan kalenteria kokonaisuudessaan, ja kannattaa se varmasti tulostaa työhuoneen seinällekin.
Kaikki meistä ovat erilaisia ihmisinä ja siten myös erilaisia verkostojen ja yhteisöjen jäseniä. Siinä missä toinen saa voimaa jo pelkästään yhteenkuuluvuuden ja ”samassa veneessä” olemisen tunteesta, toiselle on tärkeää olla aktiivinen toimija ja tulla vaikkapa kuulluksi heti, kun jokin asia askarruttaa.
Oletko pohtinut, millaiset verkostot sinulla on oman hyvinvoinnin näkökulmasta? Saatko arjessa tukea ja voimaa esimerkiksi omasta työyhteisöstä? Entä millainen yhteisön ja verkoston jäsen itse olet ja haluat olla? Tässä kirjoittaessa mieleen nousi ennen kaikkea kiitollisuus omista kollegoista!
Anu Granberg
VERKKO-projektin työhyvinvoinnin asiantuntija
Irina Katajisto-Korhonen
VERKKO-projektin työhyvinvoinnin asiantuntija
Tiina Pohjolainen-Helminen
toimintaterapeuttiopiskelija, projektiassistentti
Lähteet:
Aittasalo, M.; Hankonen, N.; Nupponen, R. & Seppälä, T. 2017. Käyttäytymisen muutospyörä. UKK-instituutti. https://ukkinstituutti.fi/elintapaohjaus/edistamismallit/kayttaytymisen-muutospyora/
Aittasalo, M. 2020. Terveys- ja liikuntakäyttäytyminen. UKK-instituutti https://ukkinstituutti.fi/elintapaohjaus/liikuntaneuvonta/terveys-ja-liikuntakayttaytyminen/
Manka, M.-L. & Manka, M. 2016. Työhyvinvointi. Talentum Pro. E-kirja.
Muistiliitto 2015. Kohti parempaa aivoterveyttä. Opas aivojen huoltoon ja hyvinvointiin.
Muistiliitto. Aktivoi ja lepuuta. https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/aivoterveys/aktivoi-ja-lepuuta
Palonen, V. Terveyskäyttäytymisen tukeminen sähköisen terveyspalvelun keinoin. Integroiva kirjallisuuskatsaus. LAB ammattikorkeakoulu. Sairaanhoitaja YAMK. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/338375/OPPARIpdf.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Puustinen, M. 2020. Sosiaaliset suhteet edistävät aivojen ja mielen terveyttä. Psykologi-lehti. Psykologiliitto. https://psykologilehti.fi/sosiaaliset-suhteet-edistavat-aivojen-ja-mielen-terveytta/
Työterveyslaitos 2021. Olennaistamisella uudistumista, palautumista ja työhyvinvointia – OLLAPPA
Virtanen, A. 2021. Psykologinen palautuminen. Jyväskylä: Tuuma-kustannus.
Kuva: Unsplash