Luonnon mahdollisuudet työhyvinvoinnin lisäämiseen
Luonnolla on monia mahdollisuuksia työhyvinvoinnin lisäämisen näkökulmasta. Esimerkiksi ulkoilun on osoitettu olevan yhteydessä työnimuun, erityisesti tarmokkuuden kokemukseen ja työhön liittyvään psyykkiseen resilienssiin. Ulkoilu ja luonnossa oleminen on yhdistetty useissa tutkimuksissa palautumiseen, ja luonto aktivoikin hyvin parasympaattista hermostoa auttaen elimistöä ja mieltä rentoutumaan. Luonnossa olemisella on osoitettu olevan hyötyä kognitioon, esimerkiksi ongelmanratkaisukyky paranee ulkona ollessa. Ulkona liikkuminen vähentää työuupumusoireilua ja esimerkiksi kyynisyyttä ja on hyödyllistä myös työn tuottavuuden näkökulmasta. Mitä enemmän ulkona viettää aikaa, sen enemmän hyötyjä saa – tästä syystä onkin hyvä pyrkiä lisäämään luontokontakteja niin työpäivän aikana, kuin vapaa-ajalla.
Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta lähteä aitoon luontoon työpäivän aikana. Työpaikalla vietetään suuri osa päivästä, joten työpaikan ympäristöllä on suuri merkitys työntekijöiden hyvinvoinnille. Biofilisen suunnittelun avulla pyritään tuomaan luonnon elementtejä työskentely- ja elinympäristöihin, jotta luontosuhteella olisi mahdollisuus jatkua myös rakennetuissa tiloissa. Biofilisen suunnittelun näkökulmasta luontoa voidaan tuoda rakennettuihin ympäristöihin joko suoran luontokokemuksen – kuten aitojen kasvien tai luonnonvalon – avulla, epäsuoran luontokokemuksen kautta – esimerkiksi luonnon värimaailmaa hyödyntämällä, tai tuomalla rakennettuihin ympäristöihin luonnon kaltaisia tiloja, kuten pienempiä työskentelynurkkauksia. Työpaikkojen luontoelementeillä on tutkimuksissa saatu hyviä tuloksia monipuolisesti työhyvinvoinnin näkökulmasta. Esimerkiksi työntekijöiden luovuustaso voi kehittyä, hyvinvointi lisääntyä, stressin tai suuttumuksen tunteet voivat vähentyä, ja aidoilla viherseinillä voidaan parantaa myös fyysistä työympäristöä ilmanlaadun suhteen.
Jo pelkkä luontokuvien katsominen rauhoittaa ja lievittää stressiä. Luontoympäristöä voidaan tuoda työpaikoille myös virtuaalisesti esimerkiksi taukohuoneen avulla, jossa on mahdollista katsoa ja kuunnella luontoelementtejä. Suomalaisessa tutkimuksessa vertailtiin neljää eri tauonviettotapaa, metsä- tai vesiympäristövideon katsomista äänimaisemineen, pelkän äänimaiseman kuuntelua ja hiljaisessa huoneessa istumista toisiinsa. Kaikkien tapojen todettiin palauttavan stressistä ja vähentävän ärtyisyyttä ja negatiivisia tunteita. Tutkimuksen mukaan parhaiten stressistä kuitenkin palautti metsämaisemavideon katseleminen. Videot, joissa vesiympäristö yhdistyi äänimaisemaan, havaittiin elvyttäviksi.
Olemme jo aikaisemmassa blogikirjoituksessa esitelleet jo lyheysti DRAMMA-mallia, jonka avulla voidaan tunnistaa hyvin psykologista palautumista tukevia keinoja. Seuraavassa kappaleessa tuomme esiin luonnon mahdollisuuksia tuottaa psykologisen palautumisen kokemuksia jokaisen DRAMMA –mallin palautumiskokemuksen näkökulmasta.
Luonto psykologisen palautumisen tukena DRAMMA-mallin mukaisesti
Ideointia, miten luonto voi olla tukena ja lisätä jokaista psykologisen palautumisen kokemusta:
Työstä irrottautuminen: Luonto toimii erinomaisena paikkana työstä irrottautumiseen ja rentoutumiseen. Luonto tarjoaa mahdollisuuden irtautua arjen kiireestä ja stressistä ja keskittyä hetkeen ja omaan hyvinvointiin. Esimerkiksi luonnossa kävely tai retkeily voivat auttaa rentoutumaan ja vähentämään stressiä. Luonnon äänet, kuten linnunlaulu tai veden solina, voivat auttaa rauhoittumaan ja lievittämään kuormituksen tunnetta.
Luonto voi myös auttaa pääsemään irti teknologiasta ja digitaalisesta maailmasta. Kun ihminen on luonnossa, hän ei välttämättä ole jatkuvasti tavoitettavissa tai alttiina sosiaalisen median tai muiden teknologisten häiriöiden vaikutukselle. Tämä auttaa irrottautumaan arjen paineista ja keskittymään luonnon läsnäoloon. Luonnossa oleminen voi auttaa myös löytämään uusia näkökulmia ja ideoita työhön. Luonnossa oleminen auttaa ajattelemaan selkeämmin ja keskittymään paremmin, mikä voi auttaa löytämään uusia ratkaisuja ja kehittämään luovia ideoita. Luonnossa liikkuminen, luontokappaleiden katseleminen, kuunteleminen ja tunnusteleminen, auttaa maadoittumaan. Luonnon aistiminen kiinnittää huomion ja palauttaa läsnä olevaksi juuri käsillä olevaan hetkeen.
Rentoutuminen: Rentoutuminen luonnossa voi tapahtua vain oleilemalla ja tarkkailemalla ympäröivää luontoa. Tällainen mindfulness-harjoitus voi auttaa keskittymään aitoon läsnä olemiseen. Luonnossa oleminen tarjoaa monia erilaisia tapoja rentoutua ja nauttia kauniista ympäristöstä, ja samalla se voi vaikuttaa positiivisesti ihmisen mielialaan ja hyvinvointiin. Luonnossa oleilu vähentää stressiä, ahdistusta ja masennusta, alentaa verenpainetta ja sykettä sekö parantaa unenlaatua ja vahvistaa immuunijärjestelmää.Lomakkeen alareuna Rentoutumisen näkökulmasta luonto lisää myös psyykkisen ja fyysisen aktiivisuuden laskemista ja tämän seurauksena kehon palautumista, vireystilan tasaantumista sekä parasympaattisen hermoston toiminnan aktivoitumista.
Omaehtoisuus eli autonomia: kokemus siitä, että on mahdollisuus olla myös itsenäinen ja vaikuttaa omaan toimintaan, tekemiseen sekä aikatauluihin. Omaehtoisuus on yksi hyvän, kukoistavan elämän edellytyksistä. Se tarkoittaa sitä, että voi elää omannäköistä ja omiin arvoihin sekä kiinnostuksenkohteisiin pohjautuvaa elämää ilman, että reagoi vain ulkopuolelta tuleviin odotuksiin. Arjen kiireen keskellä syvätason tunteiden huomaaminen voi olla vaikeaa. Luontoyhteys – luonnossa liikkuminen ja luonnon tarjoamat moniaistiset kokemukset – voivat auttaa tunnistamaan paremmin omia tarpeita ja luomaan yhteyden omaan itseen. Kun tunnistaa omat tarpeensa, on helpompi löytää ja vahvistaa omia rajojaan: opetella sanomaan ei asioille, jotka kuormittavat liikaa, joita ei oikeasti halua tai jotka eivät ole välttämättömiä ja sanomaan rohkeasti kyllä asioille, joita aidosti haluaa.
Taidon hallinta: vapaa-ajan aktiivinen toiminta ja uuden oppiminen, joka tuottaa positiivisia saavutuksen ja osaaminen tunteita. Luonto voi olla taidonhallinnan harjoittelupaikka monilla eri tasoilla. Esimerkiksi ulkoilu ja retkeily voivat kehittää fyysistä kuntoa, koordinaatiokykyä ja kestävyyttä. Erilaiset ulkoilma-aktiviteetit, kuten kiipeily, melonta ja maastopyöräily, voivat myös vaatia taitoa, rohkeutta ja tarkkuutta. Lisäksi luonto tarjoaa monia mahdollisuuksia oppia uusia taitoja, kuten esimerkiksi selviytymistaitoja. Luonto voi myös tarjota taitojen kehittämisen paikan henkisellä tasolla. Esimerkiksi meditaatiota ja joogaa voidaan harjoittaa luonnon rauhallisessa ympäristössä, mikä voi auttaa keskittymään ja parantamaan henkistä hyvinvointia. Luonto vahvistaa myös pystyvyyden ja voimaantumisen tunteita.
Merkityksellisyys: kokemus siitä, miten merkityksellisenä koemme elämämme ja toimintamme. Luonto voi olla merkityksellinen useilla henkisillä ja emotionaalisilla tasoilla. Monille ihmisille luonnossa liikkuminen ja sen kauneuden ihailu voivat olla henkisesti merkityksellistä. Luonto voi auttaa löytämään tarkoituksen ja merkityksen elämään ja auttaa löytämään yhteyden omaan sisäiseen rauhaan. Elämässä koetut vaikeat ja traumaattiset kokemukset saavat usein pohtimaan merkitystä tapahtuneelle. Luonnossa liikkuminen voi auttaa toipumaan tällaisista kriiseistä, sillä siellä voi purkaa pahaa oloa ja negatiivisia tunteita sekä unohtaa hetkeksi ikävät ajatukset ja keskittyä vain nauttimaan.
Yhteenkuuluvuus: läheisyyden ja yhteyden tunne toisiin ihmisiin. Luonnossa liikkuminen ja sen kauneuden ihailu voi yhdistää ihmisiä ja auttaa luomaan yhteistä kokemusta ja yhteenkuuluvuutta. Yhteiset ulkoilma-aktiviteetit, kuten retkeily tai patikointi voivat myös lisätä yhteishenkeä ja luoda yhteisiä muistoja sekä lisätä tietoisuutta ympäristön tärkeydestä. Lisäksi luonto voi tarjota mahdollisuuden yhteistyöhön ja ryhmätyöhön. Esimerkiksi retkellä tai vaelluksella ryhmän jäsenten on usein tehtävä yhteistyötä ja autettava toisiaan selviytymään haasteista, kuten esimerkiksi vaikeakulkuisesta maastosta. Luonnossa suhtaudumme muihin myös myötämielisemmin ja eri ikäryhmien välinen vuorovaikutus helpottuu.
Luonnossa liikkuminen voi tarjota hyvinvointia myös auttamisen muodossa, sillä luonnosta poimittuja marjoja tai sieniä voi antaa muille. Luonnossa liikkuminen vähentää myös negatiivisia tuntemuksia, jotka liittyvät sosiaalisten suhteiden vähyyteen tai puuttumiseen – osittain ehkä siksi, että luontoon voi hyvillä mielin mennä liikkumaan yksin ja nauttia siitä. Luonnolla on myönteisiä vaikutuksia myös työpaikan ilmapiiriin ja työntekijöiden välisiin suhteisiin. Esimerkiksi, yhteisöllisyys ja sosiaalinen tuki ovat tärkeitä tekijöitä työhyvinvoinnin kannalta, ja viheralueet voivat edistää näiden tekijöiden kehittymistä työpaikalla.
Irina Katajisto-Korhonen
VERKKO-projektin työhyvinvoinnin sparraaja, psyykkisen hyvinvoinnin asiantuntija
Outi Konsell
VERKKO-projektin työhyvinvoinnin sparraaja, psyykkisen hyvinvoinnin asiantuntija
Tiina Pohjolainen-Helminen
toimintaterapeutti -opiskelija, projektiassistentti
Lähteitä:
Björnstad, Patil, Raanaas, 2016. Nature contact and organizational support during office working hours: Benefits relating to stress reduction, subjective health complaints and sick leave. Work. 53(1) s.9-20.
Hyvönen K., Törnroos K., Salonen K., Korpela K., Feldt T. & Kinnunen U. 2018. Profiles of Nature Exposure and Outdoor Activities Associated With Occupational Well-Being Among Employees. Frontiers in Psychology, 1-13
Kellert & Calabrese 2015. The Practice of Biophilic Design.
Kyllönen, T. 2020. Kun metsä vastaa. YLE Akuutti. Julkaistu 15.10.2020. Viitattu 17.3.2023.
Kytömäki, M. 2019. Luontoympäristö vähentää työstressiä myös virtuaalisena. Artikkeli. Sydänliitto. Terveys & Hyvinvointi. Julkaistu 26.9.2019. Viitattu 17.3.2023.
Lampela, E. 2019. Virtuaalimetsä auttaa palautumaan stressistä työpäivän aikana. Maaseudun tulevaisuus. MT Metsä. Julkaistu 5.9.2019. Viitattu 17.3.2023.
Luonto liikuttamaan n.d. Opas ryhmäytymisen, oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseen luonnossa. Metsähallitus. Viitattu 18.3.2023.
Salonen, Hyvönen, Määttä, Feldt, Mauno, & Muotka, 2018. Luontoympäristön yhteydet työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen: kysely-, interventio- ja haastattelututkimuksen tuloksia. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja.
Raatikainen, J. 2018. Luontoliikunnan hyvinvointivaikutukset ja positiivinen mielenterveys Sydänliiton jäsenten kokemina. Terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylän yliopisto.
Rodriguez, E. 2020. Neljä tapaa, joilla lyhytkin oleilu luonnossa auttaa toipumaan päivän kuormasta – näin otat tehot irti lähimetsästä. YLE Akuutti. Julkaistu 7.12.2020. Viitattu 16.3.2023.
Virtanen, A. 2021. Psykologinen palautuminen. Jyväskylä: Tuuma-kustannus.
Kuva: Unsplash